tiistai 3. huhtikuuta 2012
torstai 25. tammikuuta 2007
King of Knights
Prinssi Leijonamieli: Olen Prinssi Leijonamieli. Isäni perusti tämän kaupungin kauan sitten ja nimesi sen Marakattien Mantereeksi ja nyt minä hallitsen tätä maata. Tänä päivänä kaikki alamaiseni tulevat ylistämään minun isääni, joka on hyvin sairas. Silloin kun hän kuolee, minä astun valtaan. Kansaa virtaa palatsiini, koska myös tällä viikolla on isot pidot minun palatsissani.
Kertoja: Kansa alkaa poistua Leijonamielien palatsista ja Jonathan Leijonamieli lähti ulos Druidin luokse. Hän haluaa löytää parannuskeinon isänsä sairauteen.
Prinssi Leijonamieli: Missäs Druidi on? Hei kertoja? Tiedätkö sinä missä Druidini on?
Kertoja: Totta kai tiedän Jonathan. Asterix ja Obelix, sekä Idefix söivät hänet.
Prinssi Leijonamieli: Hei Hei Hei. Ei niiden pitänyt olla tässä tarinassa. Tämä on minun tarinani ja ehkä vähän minun isänikin. Minä päätän, olenhan prinssi. Muuten muistathan kuka maksaa palkkasi? Joten anna minun päättää.
Kertoja: Totta kai totta kai sinä päätät. Poistan heidät tästä tarinasta. Hei Obelix sylkäise hänet ulos ja Idefix anna hänen housunsa takaisin. Nopeasti nyt, aika on rahaa.
Druidi: Siellä on tunkkaista, meinaan. Mitä haluat tietää, teidän Marakattiutenne? Anna, kun murjaisen vitsin…
Prinssi Leijonamieli: Ei vitsejä! Haluan tietää parannuskeinon isäni sairauteen. Tiedätkö sen?
Druidi: En kerro ennen kuin saan murjaista vitsin.
Prinssi Leijonamieli: No sitten karkotan sinut Marakattien mantereelta.
Druidi: Kaksi mummoa meni mustikkaan, toinen ei mahtunut. (Kauheaa köhinäräkätystä)
Prinssi Leijonamieli: Oli hyvä vitsi. Kerrotko nyt sen parannuskeinon?
Druidi: Et nauranut.
Prinssi Leijonamieli: (Tekonaurua)
Druidi: Noniin. Nyt voin kertoa. Isäsi parantaa mystinen Marakattikukka. Se kasvaa Marakattivuoren kainalossa.
Prinssi Leijonamieli: Sieltähän ei ole selvinnyt kukaan, ilman nenäkarvojen tulehtumista.
Druidi: Haluatko pelastaa isäsi vai et?
Prinssi Leijonamieli: Minähän vasta puhdistin ne aamulla. (nyyhkytys)
Druidi: Sinähän vasta olet kunnon kuningas, tuollainen vanha ihrakasa.
Prinssi Leijonamieli: Olenko minä muka ihrakasa? (kauhistunut)
Kertoja: Kelataanpa eteenpäin, sillä Jonathan aikoo viettää koko loppupäivän Druidin luona kinastellen ihrakasoista. Noniin Jonathan lähtee kotiinsa pakkaamaan ja valmistautumaan retkeensä.
Kuningatar Leijonamieli: Ei kai vaan minun pikku Jonathanini lähde retkelle ihan yksinään, mörköjen keskelle.
Prinssi Leijonamieli: En ole enää 3-vuotias äiti
Kuningatar Leijonamieli: Muista sitten, että et tee jarrutusjälkiä niihin uusiin samettihousuihisi, mitkä ostin sinulle viime viikolla.
Prinssi Leijonamieli: Miksi sinä niin luulet?
Kuningatar Leijonamieli: Koska teit niin viime retkelläsi.
Prinssi Leijonamieli: Äiti. En löytänyt metsästä paperia, joten käytin housujani.
Kuningatar Leijonamieli: Varaan nyt kuitenkin vessapaperit sinulle mukaan.
Prinssi Leijonamieli: En tarvitse niitä äiti. Olen jo 16.
Kuningatar Leijonamieli: Laitan ne nyt kuitenkin mukaan.
Prinssi Leijonamieli: (huokaus) Hyvä on äiti.
Kertoja: Ja niin Jonathan, alushousupulmistaan huolimatta lähti matkaan. Ensin hänen piti ylittää vaarallinen ja erittäin nöyhtäinen Marakattivarvas
kukkula. Jonathan kulki nöyhdän yli julmasti puhisten.
Prinssi Leijonamieli: Olipas siellä paljon nöyhtää. Kyllä minä kuitenkin selvisin siitä, vaikka koville otti.
Kertoja: Jonathan näki edessään suuren Marakattimetsikön ja päätti leiriytyä sinne, vaikka äiti olikin varoittanut häntä möröistä. Hän teki iloisen valkean metsän keskelle ja heitti sytykkeeksi myös äitinsä antamat vessapaperit.
Prinssi Leijonamieli: En minä näitä tarvitse. En ole enää 3-vuotias.
Kertoja: Kuitenkin, hänen äitinsä pahin painajainen tapahtui. Sattui ns. auto-onnettomuus, hänen silkkihousuissaan.
Prinssi Leijonamieli: Äh, ei taas!
Kertoja: Aamulla Jonathan heräsi ja jatkoi matkaansa Marakatinkainalovuorille. Hänen housunsa olivat kuivuneet viime yön kolarista.
Prinssi Leijonamieli: No niin, matkalla jälleen. Kuivilla housuilla.
Kertoja: Viimein Jonathan oli Marakattivuoren juurella.
Prinssi Leijonamieli: Nyt sitten kiivetään ylös. Millainen se kukka onkaan?
Nyt sitä kertojaa tarvitaan.
Kertoja: Kutsuiko joku minua?
Prinssi Leijonamieli: Kyllä kutsuin. En saa sen vanhan kaalikorvan käsialasta mitään selvää.
Druidi: Älä hauku minua kaalikorvaksi. Katso peiliin!
Prinssi Leijonamieli: Mistäs tuo kaalikorva ilmestyi?
Kertoja: Hänhän on Druidi, eli hän kuulee halveksivat puheesi
Druidi: Saanko murjaista vitsin?
Kertoja ja Prinssi Leijonamieli: ET!
Druidi: Kaksi mummoa meni mustikkaan, mutta toinen ei mahtunut. (kauheaa naurunräkätystä)
Kertoja ja Prinssi Leijonamieli: KERRO SE NYT VAIN! JOOKO?
Druidi: Hyvä on. Se on tuo vuori, tuossa sinun nenäsi edessä.
Prinssi Leijonamieli: Kiitos paljon, ihrakasa.
Druidi: Hei sitten, karvakorva.
Kertoja: Jonathan alkaa kiivetä. Ylös ja ylös, hänen kätensä olivat ruvella, ennen kuin hän pääsi ylös.
Prinssi Leijonamieli: Kauniit kultakantavat käteni (itkua).
Kertoja: Käsistään huolimatta, Jonathanin valtasi riemu, kun hän pääsi vuoren huipulle, mutta Jonathan ei nähnyt mitään kukkaa. Hän näki vain hirveän haisevat marakatin kainalokarvat ja tunsi kaamean piston nenässään, joka turposi aivan silmissä.
Prinssi Leijonamieli: Oden väädällä vuodella. De kaadikodva huijadi midua.
Kertoja: Jonathan lähti laskeutumaan vuorelta, nenäänsä kantaen ja voivotellen.
Prinssi Leijonamieli: Hei kedtoja. Ondo sidulla dedävoidedda?
Kertoja: Mitä?
Prinssi Leijonamieli: Dedävoidedda.
Kertoja: Odota. Otan esiin nenävaivaisten kuuntelulaitteen. Noniin
Prinssi Leijonamieli: Doddiin. Dadvidden dedävoidedda, dedävoidedda.
Kertoja: Siinä on. Ota kiinni.
Prinssi Leijonamieli: Kiidod padjon. Noniin, paljon parempi
Kertoja: Mikset kokeile tuota toista vuorta, joka on tuolla sinun vasemmalla puolellasi.
Prinssi Leijonamieli: Meinaatko tuota marakatin vasenta kainaloa? Hyvä on, mutta nenäni kärsii.
Kertoja: Jonathan kiipesi jälleen, tällä kertaa vasempaan kainaloon. Hei, mitä sinä teet?
Prinssi Leijonamieli: Daidaan dedäduodaadi.
Kertoja: Ei! Se on minun! Anna se heti takaisin!
Prinssi Leijonamieli: Dahaa! Ed daa didä idinä dadaisin.
Kertoja: Hyvä on. Jatkan kertomista. Jonathanin päästyä vuoren huipulle, hän näki ruskean ja käpristyneen kukan, mutta juuri, kun hän oli ottamassa sitä, hänet valtasi outo tunne. Se ei ollut autokolari, vaan pettymys.
Prinssi Leijonamieli: Miksi minä edes otan tätä kukkaa. Minusta tulee kuningas, kun isäni kuolee. (omahyväistä naurua)
Kertoja: Ota se nyt tai minä lähden takaisin äitini luokse maalle töihin.
Druidi: Me too, karvakorva!
Lakeija: Minä myös, Marakattivaltias.
Neuvonantaja: Minäkin eroan.
Kantajat: Me myös.
Prinssi Leijonamieli: Mistäs nuo tuli?
Kertoja: Sinulla oli noin paljon ihmisiä ympärilläsi, mutta me pistimme sinut kävelemään. (naurua)
Arvasin ettet sinä ottaisi sitä kukkaa. Sen takia toin nämä ihmiset, jos sinä et ota he ottavat. (naurua)
Prinssi Leijonamieli: Okei otan sen kukan. Kantajat kantakaa minut vuorelle.
Kantajat: Äh. Eikä.
Kertoja: Kantajat kantoivat Jonathanin vuorelle ja ottivat kukan. Marakattien Mantereelle päästyään, Jonathan antoi isänsä haistella siitepölyä ja hänen isänsä paransi täydellisesti. Jonathan vietti elämänsä onnellisesti loppuun asti.
Prinssi Leijonamieli: Älä kutsu minua Jonathaniksi! Olen Prinssi, PRINSSI!
Prinssi Leijonamieli: Olen Prinssi Leijonamieli. Isäni perusti tämän kaupungin kauan sitten ja nimesi sen Marakattien Mantereeksi ja nyt minä hallitsen tätä maata. Tänä päivänä kaikki alamaiseni tulevat ylistämään minun isääni, joka on hyvin sairas. Silloin kun hän kuolee, minä astun valtaan. Kansaa virtaa palatsiini, koska myös tällä viikolla on isot pidot minun palatsissani.
Kertoja: Kansa alkaa poistua Leijonamielien palatsista ja Jonathan Leijonamieli lähti ulos Druidin luokse. Hän haluaa löytää parannuskeinon isänsä sairauteen.
Prinssi Leijonamieli: Missäs Druidi on? Hei kertoja? Tiedätkö sinä missä Druidini on?
Kertoja: Totta kai tiedän Jonathan. Asterix ja Obelix, sekä Idefix söivät hänet.
Prinssi Leijonamieli: Hei Hei Hei. Ei niiden pitänyt olla tässä tarinassa. Tämä on minun tarinani ja ehkä vähän minun isänikin. Minä päätän, olenhan prinssi. Muuten muistathan kuka maksaa palkkasi? Joten anna minun päättää.
Kertoja: Totta kai totta kai sinä päätät. Poistan heidät tästä tarinasta. Hei Obelix sylkäise hänet ulos ja Idefix anna hänen housunsa takaisin. Nopeasti nyt, aika on rahaa.
Druidi: Siellä on tunkkaista, meinaan. Mitä haluat tietää, teidän Marakattiutenne? Anna, kun murjaisen vitsin…
Prinssi Leijonamieli: Ei vitsejä! Haluan tietää parannuskeinon isäni sairauteen. Tiedätkö sen?
Druidi: En kerro ennen kuin saan murjaista vitsin.
Prinssi Leijonamieli: No sitten karkotan sinut Marakattien mantereelta.
Druidi: Kaksi mummoa meni mustikkaan, toinen ei mahtunut. (Kauheaa köhinäräkätystä)
Prinssi Leijonamieli: Oli hyvä vitsi. Kerrotko nyt sen parannuskeinon?
Druidi: Et nauranut.
Prinssi Leijonamieli: (Tekonaurua)
Druidi: Noniin. Nyt voin kertoa. Isäsi parantaa mystinen Marakattikukka. Se kasvaa Marakattivuoren kainalossa.
Prinssi Leijonamieli: Sieltähän ei ole selvinnyt kukaan, ilman nenäkarvojen tulehtumista.
Druidi: Haluatko pelastaa isäsi vai et?
Prinssi Leijonamieli: Minähän vasta puhdistin ne aamulla. (nyyhkytys)
Druidi: Sinähän vasta olet kunnon kuningas, tuollainen vanha ihrakasa.
Prinssi Leijonamieli: Olenko minä muka ihrakasa? (kauhistunut)
Kertoja: Kelataanpa eteenpäin, sillä Jonathan aikoo viettää koko loppupäivän Druidin luona kinastellen ihrakasoista. Noniin Jonathan lähtee kotiinsa pakkaamaan ja valmistautumaan retkeensä.
Kuningatar Leijonamieli: Ei kai vaan minun pikku Jonathanini lähde retkelle ihan yksinään, mörköjen keskelle.
Prinssi Leijonamieli: En ole enää 3-vuotias äiti
Kuningatar Leijonamieli: Muista sitten, että et tee jarrutusjälkiä niihin uusiin samettihousuihisi, mitkä ostin sinulle viime viikolla.
Prinssi Leijonamieli: Miksi sinä niin luulet?
Kuningatar Leijonamieli: Koska teit niin viime retkelläsi.
Prinssi Leijonamieli: Äiti. En löytänyt metsästä paperia, joten käytin housujani.
Kuningatar Leijonamieli: Varaan nyt kuitenkin vessapaperit sinulle mukaan.
Prinssi Leijonamieli: En tarvitse niitä äiti. Olen jo 16.
Kuningatar Leijonamieli: Laitan ne nyt kuitenkin mukaan.
Prinssi Leijonamieli: (huokaus) Hyvä on äiti.
Kertoja: Ja niin Jonathan, alushousupulmistaan huolimatta lähti matkaan. Ensin hänen piti ylittää vaarallinen ja erittäin nöyhtäinen Marakattivarvas
kukkula. Jonathan kulki nöyhdän yli julmasti puhisten.
Prinssi Leijonamieli: Olipas siellä paljon nöyhtää. Kyllä minä kuitenkin selvisin siitä, vaikka koville otti.
Kertoja: Jonathan näki edessään suuren Marakattimetsikön ja päätti leiriytyä sinne, vaikka äiti olikin varoittanut häntä möröistä. Hän teki iloisen valkean metsän keskelle ja heitti sytykkeeksi myös äitinsä antamat vessapaperit.
Prinssi Leijonamieli: En minä näitä tarvitse. En ole enää 3-vuotias.
Kertoja: Kuitenkin, hänen äitinsä pahin painajainen tapahtui. Sattui ns. auto-onnettomuus, hänen silkkihousuissaan.
Prinssi Leijonamieli: Äh, ei taas!
Kertoja: Aamulla Jonathan heräsi ja jatkoi matkaansa Marakatinkainalovuorille. Hänen housunsa olivat kuivuneet viime yön kolarista.
Prinssi Leijonamieli: No niin, matkalla jälleen. Kuivilla housuilla.
Kertoja: Viimein Jonathan oli Marakattivuoren juurella.
Prinssi Leijonamieli: Nyt sitten kiivetään ylös. Millainen se kukka onkaan?
Nyt sitä kertojaa tarvitaan.
Kertoja: Kutsuiko joku minua?
Prinssi Leijonamieli: Kyllä kutsuin. En saa sen vanhan kaalikorvan käsialasta mitään selvää.
Druidi: Älä hauku minua kaalikorvaksi. Katso peiliin!
Prinssi Leijonamieli: Mistäs tuo kaalikorva ilmestyi?
Kertoja: Hänhän on Druidi, eli hän kuulee halveksivat puheesi
Druidi: Saanko murjaista vitsin?
Kertoja ja Prinssi Leijonamieli: ET!
Druidi: Kaksi mummoa meni mustikkaan, mutta toinen ei mahtunut. (kauheaa naurunräkätystä)
Kertoja ja Prinssi Leijonamieli: KERRO SE NYT VAIN! JOOKO?
Druidi: Hyvä on. Se on tuo vuori, tuossa sinun nenäsi edessä.
Prinssi Leijonamieli: Kiitos paljon, ihrakasa.
Druidi: Hei sitten, karvakorva.
Kertoja: Jonathan alkaa kiivetä. Ylös ja ylös, hänen kätensä olivat ruvella, ennen kuin hän pääsi ylös.
Prinssi Leijonamieli: Kauniit kultakantavat käteni (itkua).
Kertoja: Käsistään huolimatta, Jonathanin valtasi riemu, kun hän pääsi vuoren huipulle, mutta Jonathan ei nähnyt mitään kukkaa. Hän näki vain hirveän haisevat marakatin kainalokarvat ja tunsi kaamean piston nenässään, joka turposi aivan silmissä.
Prinssi Leijonamieli: Oden väädällä vuodella. De kaadikodva huijadi midua.
Kertoja: Jonathan lähti laskeutumaan vuorelta, nenäänsä kantaen ja voivotellen.
Prinssi Leijonamieli: Hei kedtoja. Ondo sidulla dedävoidedda?
Kertoja: Mitä?
Prinssi Leijonamieli: Dedävoidedda.
Kertoja: Odota. Otan esiin nenävaivaisten kuuntelulaitteen. Noniin
Prinssi Leijonamieli: Doddiin. Dadvidden dedävoidedda, dedävoidedda.
Kertoja: Siinä on. Ota kiinni.
Prinssi Leijonamieli: Kiidod padjon. Noniin, paljon parempi
Kertoja: Mikset kokeile tuota toista vuorta, joka on tuolla sinun vasemmalla puolellasi.
Prinssi Leijonamieli: Meinaatko tuota marakatin vasenta kainaloa? Hyvä on, mutta nenäni kärsii.
Kertoja: Jonathan kiipesi jälleen, tällä kertaa vasempaan kainaloon. Hei, mitä sinä teet?
Prinssi Leijonamieli: Daidaan dedäduodaadi.
Kertoja: Ei! Se on minun! Anna se heti takaisin!
Prinssi Leijonamieli: Dahaa! Ed daa didä idinä dadaisin.
Kertoja: Hyvä on. Jatkan kertomista. Jonathanin päästyä vuoren huipulle, hän näki ruskean ja käpristyneen kukan, mutta juuri, kun hän oli ottamassa sitä, hänet valtasi outo tunne. Se ei ollut autokolari, vaan pettymys.
Prinssi Leijonamieli: Miksi minä edes otan tätä kukkaa. Minusta tulee kuningas, kun isäni kuolee. (omahyväistä naurua)
Kertoja: Ota se nyt tai minä lähden takaisin äitini luokse maalle töihin.
Druidi: Me too, karvakorva!
Lakeija: Minä myös, Marakattivaltias.
Neuvonantaja: Minäkin eroan.
Kantajat: Me myös.
Prinssi Leijonamieli: Mistäs nuo tuli?
Kertoja: Sinulla oli noin paljon ihmisiä ympärilläsi, mutta me pistimme sinut kävelemään. (naurua)
Arvasin ettet sinä ottaisi sitä kukkaa. Sen takia toin nämä ihmiset, jos sinä et ota he ottavat. (naurua)
Prinssi Leijonamieli: Okei otan sen kukan. Kantajat kantakaa minut vuorelle.
Kantajat: Äh. Eikä.
Kertoja: Kantajat kantoivat Jonathanin vuorelle ja ottivat kukan. Marakattien Mantereelle päästyään, Jonathan antoi isänsä haistella siitepölyä ja hänen isänsä paransi täydellisesti. Jonathan vietti elämänsä onnellisesti loppuun asti.
Prinssi Leijonamieli: Älä kutsu minua Jonathaniksi! Olen Prinssi, PRINSSI!
keskiviikko 24. tammikuuta 2007
Rikos ja Rangaistus
1. Lait suojelevat ihmisten elämää, koska ihmiset voisivat törttöillä koko ajan. Minusta lait ovat ihan hyvästä, jos säret jotain niin myös korvaat.
Lait rajoittavat minun mielestä lapsia, koska peleissä esim: NHL:ssä ja Futiksessa on hurjat rajat k13-k15. Lait on tietysti suojelemassa meitä.
2. Vankiloita tarvitaan, koska rikollisia, murhaajia ja murto-varkaita ei voitaisi siirtää pois
"kunnon kansalaisten luota."
Lait rajoittavat minun mielestä lapsia, koska peleissä esim: NHL:ssä ja Futiksessa on hurjat rajat k13-k15. Lait on tietysti suojelemassa meitä.
2. Vankiloita tarvitaan, koska rikollisia, murhaajia ja murto-varkaita ei voitaisi siirtää pois
"kunnon kansalaisten luota."
maanantai 22. tammikuuta 2007
Ollin uskonnon Tarina
Hei! Olen teidän opas täällä Roomassa. Nimeni on Tommice Lumpur Montaro Huncob ystäville
vain Tommice Lumpur Montaro Huncob ikä on 27v ja olen syntynyt vuonna 1980. Esittelen teille Historiamme Keisareita.
Nero oli Rooman keisari vuosina 54-68 hänen kaudellaan tapahtui Rooman palo, joka poltti Roomasta suuren osan. Nero rakennutti Rooman uudestaan, mutta epäillään Neron itse sytyttäneen palon. Nero myös teloitti Paavalin ja Pietarin ;(. Nero oli minun mielestäni hullu, jatketaan kierrosta.
Diocletianus oikealta nimeltään Diokles syntynyt Illyriassa hallitsi Roomaa 284-305.
Diocletianus antoi muun muassa uudistaa verotusta ja rahakantaa. Hän antoi myös laajentaa armeijaa ja linnoittaa valtakunnan rajoja. 300-luvun alkuun mennessä Diocletianus oli saanut valtakunnan vakautettua niin paljon ettei Rooman valtakuntaa enää uhannut barbaarien invaasiot ja sisäiset kapinat kuten aikaisemman vuosisadan aikana. Minusta Diocletianus oli yksi parhaista Keisareistamme. Jatkamme esittelyä viiden minuutin päästä.
Nytten esittelen teille Suuren Keisarin! Nyt tulee itku... hmm jatketaaan.
Konstantinus ENSIMMÄINEN kristitty Keisari. Hän hallitsi vuosina 306-337.¨
Konstantinus oli naimisissa kahdesti. Ensimmäisen vaimonsa Minervian kanssa hän sai yhden lapsen, Crispuksen. Toisessa avioliitossa keisari Maximianuksen tyttären Faustan kanssa hän sai viisi lasta.
Haluaisitteko nähdä meidän taistelu areenan siellä olisi tänään Gladiaattori taistelumme
sellä esiintyy gdiattoreista
Andabataet pitivät kasvot peittävää kypärää.
Dimachaerit taistelivät kahdella miekalla.
Bestiarit taistelivat villieläimiä vastaan yleensä keihäin
Equites taistelivat ratsain aseinaan keihäs ja gladius
Essedari olivat kelttiläistyylisiä vaununajajia.
Hoplomachi taistelivat täydessä suojavarustuksessa. Heidän aseenaan oli gladius ja suojana pieni pyöreä kilpi.
Mirmillones tai murmillones olivat saaneet nimensä kalan (murma) mukaan, jonka kuva oli kaiverrettu heidän kypäräänsä. Heidän aseenaan oli gladius ja suojana soikion muotoinen, gallialaistyylinen kilpi.
Provocatores taistelivat samniittien kanssa. Heidän varusteistaan ei ole tietoa.
Retiarii kantoivat kolmipiikkistä atrainta ,tikaria ja verkkoa. Heidän yläruumiinsa oli paljas, eikä heillä ollut kypärää. Ainut suojavaruste oli vasemman olkapään peittävä metallisuojus. Yleensä he taistelivat secutoreja ja murmilloneja vastaan.
Samnites eli samniitit kantoivat korkeaa neliskulmaista kilpeä ja miekkaa. Heillä oli kasvot peittävä kypärä.
Secutores taistelivat samantyyppisin asein ja varustein kuin murmillot, mutta heidän kypärässään oli ainoastaan kaksi pyöreää silmänaukkoa. Heidän vastustajiaan olivat yleensä retiariit.
Thraces käyttivät samantyyppisiä varusteita ja aseita kuin hoplomachit, mutta heillä oli pyöreä kilpi ja käyrä tikari. He olivat saaneet nimensä traakialaisilta, ja he taistelivat yleensä murmilloneja tai hoplomacheja vastaan.
Esittelyyn kuuluu vielä keisarien palvonta, katakombit ja Kristuksen symbolit.
Kristuksen symboleihin kuuluu tietysti risti en ole tutustunut enempää symboleihin.
Katakombi on salainen bunkkeri, jota käytettiin ihmisten suoja paikkoina
vain Tommice Lumpur Montaro Huncob ikä on 27v ja olen syntynyt vuonna 1980. Esittelen teille Historiamme Keisareita.
Nero oli Rooman keisari vuosina 54-68 hänen kaudellaan tapahtui Rooman palo, joka poltti Roomasta suuren osan. Nero rakennutti Rooman uudestaan, mutta epäillään Neron itse sytyttäneen palon. Nero myös teloitti Paavalin ja Pietarin ;(. Nero oli minun mielestäni hullu, jatketaan kierrosta.
Diocletianus oikealta nimeltään Diokles syntynyt Illyriassa hallitsi Roomaa 284-305.
Diocletianus antoi muun muassa uudistaa verotusta ja rahakantaa. Hän antoi myös laajentaa armeijaa ja linnoittaa valtakunnan rajoja. 300-luvun alkuun mennessä Diocletianus oli saanut valtakunnan vakautettua niin paljon ettei Rooman valtakuntaa enää uhannut barbaarien invaasiot ja sisäiset kapinat kuten aikaisemman vuosisadan aikana. Minusta Diocletianus oli yksi parhaista Keisareistamme. Jatkamme esittelyä viiden minuutin päästä.
Nytten esittelen teille Suuren Keisarin! Nyt tulee itku... hmm jatketaaan.
Konstantinus ENSIMMÄINEN kristitty Keisari. Hän hallitsi vuosina 306-337.¨
Konstantinus oli naimisissa kahdesti. Ensimmäisen vaimonsa Minervian kanssa hän sai yhden lapsen, Crispuksen. Toisessa avioliitossa keisari Maximianuksen tyttären Faustan kanssa hän sai viisi lasta.
Haluaisitteko nähdä meidän taistelu areenan siellä olisi tänään Gladiaattori taistelumme
sellä esiintyy gdiattoreista
Andabataet pitivät kasvot peittävää kypärää.
Dimachaerit taistelivät kahdella miekalla.
Bestiarit taistelivat villieläimiä vastaan yleensä keihäin
Equites taistelivat ratsain aseinaan keihäs ja gladius
Essedari olivat kelttiläistyylisiä vaununajajia.
Hoplomachi taistelivat täydessä suojavarustuksessa. Heidän aseenaan oli gladius ja suojana pieni pyöreä kilpi.
Mirmillones tai murmillones olivat saaneet nimensä kalan (murma) mukaan, jonka kuva oli kaiverrettu heidän kypäräänsä. Heidän aseenaan oli gladius ja suojana soikion muotoinen, gallialaistyylinen kilpi.
Provocatores taistelivat samniittien kanssa. Heidän varusteistaan ei ole tietoa.
Retiarii kantoivat kolmipiikkistä atrainta ,tikaria ja verkkoa. Heidän yläruumiinsa oli paljas, eikä heillä ollut kypärää. Ainut suojavaruste oli vasemman olkapään peittävä metallisuojus. Yleensä he taistelivat secutoreja ja murmilloneja vastaan.
Samnites eli samniitit kantoivat korkeaa neliskulmaista kilpeä ja miekkaa. Heillä oli kasvot peittävä kypärä.
Secutores taistelivat samantyyppisin asein ja varustein kuin murmillot, mutta heidän kypärässään oli ainoastaan kaksi pyöreää silmänaukkoa. Heidän vastustajiaan olivat yleensä retiariit.
Thraces käyttivät samantyyppisiä varusteita ja aseita kuin hoplomachit, mutta heillä oli pyöreä kilpi ja käyrä tikari. He olivat saaneet nimensä traakialaisilta, ja he taistelivat yleensä murmilloneja tai hoplomacheja vastaan.
Esittelyyn kuuluu vielä keisarien palvonta, katakombit ja Kristuksen symbolit.
Kristuksen symboleihin kuuluu tietysti risti en ole tutustunut enempää symboleihin.
Katakombi on salainen bunkkeri, jota käytettiin ihmisten suoja paikkoina
tiistai 16. tammikuuta 2007
Uskonnon tehtävä
Minun mielestä on oikeuden mukaista, että pari rottaa, jänistä tai kanaa tapetaan jos meidän on mahdollista säästyä tartunnoilta. Entäs jos kokeita vastaan oleva ihminen tai minä sairastuisin
kuoleman tautiin, koska pari rottaa ei kuollut.
Minä ainankin olisin olisin eläin kokeiden puolesta, myös kokeita vastaan olevat epäilemättä
antaisivat eläimien kuolla itsensä puolesta.
Minä luulen, että suurin osa ihmisistä on eläin kokeiden puolesta.
Miten on? Kommentoikaa.
kuoleman tautiin, koska pari rottaa ei kuollut.
Minä ainankin olisin olisin eläin kokeiden puolesta, myös kokeita vastaan olevat epäilemättä
antaisivat eläimien kuolla itsensä puolesta.
Minä luulen, että suurin osa ihmisistä on eläin kokeiden puolesta.
Miten on? Kommentoikaa.
keskiviikko 13. joulukuuta 2006
Uskonnon kysymykset eri kansat ja uskonnot. Minä etsin näihin vatauksia.
41.Kuinka pitkään buddhalaisuus on ollut?
45.Mistä islaminuskoiset keksi jumalalle nimen Allah?
47.Miksi sielunvaellusoppi on hindulaisille tärkeää?
Vastaukset
41= Buddhalaisuus Syntyi noin: 500 eaa sen perusti Siddharta Gautama, jonka kunnia nimi on Buddha eli valaistunut.
Lähteet: http://fi.wikipedia.org/wiki/Buddhalaisuus ja Suuri Kertomus parempi maailma Wsoy s.176 kirjoittajat Riitta Nisonen, Markku Pyysiänen, Markku Töllinen ja kuvitus Erkki Alanen. Vuosi 2002 Porvoo luettu 13.12.2006
45= Allah tarkoittaa Jumalaa, mutta sana voidaan käntää "se yksi Jumala"
Lähteet:http://fi.wikipedia.org/wiki/Allah luettu=13.12.2006
47=Sielunvaellusoppi on hindulaisille tärkeä, koska heidän uskoon kuuluu sielun vaellus, joka pyörii niin kauan ennen kuin löytää/saa moksan eli pois pääsy jälleensyntymisen kehästä.
Lähteet:http://fi.wikipedia.org/wiki/Hindulaisuus luettu=13.12.2006
41.Kuinka pitkään buddhalaisuus on ollut?
45.Mistä islaminuskoiset keksi jumalalle nimen Allah?
47.Miksi sielunvaellusoppi on hindulaisille tärkeää?
Vastaukset
41= Buddhalaisuus Syntyi noin: 500 eaa sen perusti Siddharta Gautama, jonka kunnia nimi on Buddha eli valaistunut.
Lähteet: http://fi.wikipedia.org/wiki/Buddhalaisuus ja Suuri Kertomus parempi maailma Wsoy s.176 kirjoittajat Riitta Nisonen, Markku Pyysiänen, Markku Töllinen ja kuvitus Erkki Alanen. Vuosi 2002 Porvoo luettu 13.12.2006
45= Allah tarkoittaa Jumalaa, mutta sana voidaan käntää "se yksi Jumala"
Lähteet:http://fi.wikipedia.org/wiki/Allah luettu=13.12.2006
47=Sielunvaellusoppi on hindulaisille tärkeä, koska heidän uskoon kuuluu sielun vaellus, joka pyörii niin kauan ennen kuin löytää/saa moksan eli pois pääsy jälleensyntymisen kehästä.
Lähteet:http://fi.wikipedia.org/wiki/Hindulaisuus luettu=13.12.2006
perjantai 1. joulukuuta 2006
Hiilipiirrustus
Tämä on MINUN työni sen tekeminen oli hauskaa.Työni esittää 6666
Salaista Agenttia hänen tehtävä on saada kiinni huume rosvo.
Sillä on nyt Pelle naamari päässä en ole keksinyt vielä enenpää.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)